Puolueeton ja tasapuolinen YLE julkaisi verkkouutis-
sivuillaan ”uutisen” yhdysvaltalaisen Rand Corpora-
tionin ajatusleikistä Venäjän sotilaallisesta kyvystä:
Minä puolestani olen vakuuttunut, että Yhdysvallat
pystyisi yhdessä päivässä pommittamaan Suomen pois
maailmankartalta ja elinkelvottomaksi tuhansiksi vuosik-
si. Ja pidän tämän toteutumista todennäköisempänä
kuin tuon Rand Corporationin hautoman ajatuksen.
Seuraavana päivänä YLE julkaisi rauhoittavan ”uutisen”:
Voimme siis huoata helpotuksesta – tällä kertaa! Venäjä
ei ole juuri nyt hyökkäämässä Baltian maihin, mutta –
kuten hyvin tiedämme – Venäjällä on kuitenkin aina pahat
mielessä ja kovat piipussa ja juuri siksi NATO on levittäy-
tynyt, tekemiensä sopimusten vastaisesti, Baltian maihin.
Mikä näiden epä-uutisten perimmäinen syy on? Miksi jon-
kin ”ajatushautomon” spekulaatioita, jotka vain lisäävät
jännitteitä ja epäluuloa, julkaistaan uutisina? Liittyykö tämä
jollakin tavalla Suomen valtionjohdon pyrkimykseen ajaa
Suomi NATOn jäseneksi? Ei kai… Eihän YLE mikään NATOn
trollitehdas ole! Vai onko…
Eikö olisi ollut tasapuolisempaa ja informatiivisempaa julkais-
ta Venäjän vastine tuohon Randin provokatiiviseen kuvitel-
maan? Venäjän taholtahan on toistuvasti sanottu, ettei Ve-
näjällä ole mitään intressiä hankkia lisää alueita ja että maa
pyrkii kaikessa toimimaan kansainvälisen lain mukaan. Mutta
sellainenhan ei edistä maamme johdon NATO-agendaa.
Olin lapsi jo 50-luvulla. Siihen aikaan lapsia pyrittiin pitä-
mään kurissa pelottelemalla Jumalalla, mustalaisilla
ja namusedällä. Nyt meitä pidetään kurissa ja herran
nuhteessa pelottelemalla Venäjällä, Venäjällä ja Venä-
jällä. Mutta nyt on otettu käyttöön myös rohkaisu –
tuomalla aina silloin tällöin TV-ruutuun Jyrki Katainen.
Jyrkin alati hymyilevän, hyvinhoidetun namusetämäisen
nassun näkeminen muistuttaa meitä siitä, että kuka
tahansa voi, asettamatta mitään kyseenalaiseksi ja
ilman vastauksia mihinkään, vain ajaen sinnikkäästi
omaa etuaan, päästä vaikka kuinka pitkälle. Meille
annetaan toivoa pelottelun sijaan. Kaikki on kiinni meistä
itsestämme! The American Dream! Yes!
Presidentti Obadumban mukaan Yhdysvalloilla on oikeus
sotilaallisesti ”vääntää valtioiden kättä”, jos valtioita ei
muuten saada mukautumaan Yhdysvaltain tahtoon. Tällainen
”käsien vääntely” on kansainvälisten lakien vastaista, mutta
viis’ siitä! Käsiä on väännelty – tarpeen tullen katkottukin –
ja myös jalkoja ja muita ruumiinosia, niskoja niksahdellut,
päitä putoillut ja nostettu kepin nokkaan – ja ”Amerikkalainen
Vuosisata” on jatkanut vääjäämätöntä kulkuaan historian
synkimpien lukujen joukkoon. ”Mikä on hyväksi Yhdysvalloille,
on hyväksi muillekin”, sanoo presidentti Obadumba.
Ja me olemme saaneet olla osana tätä suuren-
moista historiallista prosessia! Me teemme kaikkemme
torjuaksemme maailmanrauhan! Me emme taivu Venäjän
uhan edessä, vaan enemmän ja vähemmän salaisten ja
epädemokraattisten sopimusten kautta sidomme maamme
lujasti osaksi ”kansainvälistä yhteisöä”. Eteenpäin, kohti
ydinpommien räjähdysten valaisemaa tulevaisuutta!
Joku päivä sitten presidenttimme – tämä Niinistö – jonka suurin
saavutus on mielestäni edeltäjänsä, Tarja Halosen, nostaminen Suomen
presidenttien rankinglistallani jumbosijalta, otti rohkeasti kantaa
ajankohtaiseen pakolaiskysymykseen. (Tosin tuskin kukaan
on kiinnostunut minun rankinglistastani, joten presidenttimme
suoritus ei loppujen lopuksi ole kovin kaksinen.) Jostain syystä näissä
pakolaispuheissa aina unohtuu puhuminen pakolaisuuden syistä:
pakolaisten kotimaiden täydellisestä tuhoamisesta. Mutta, kuten
presidentti Obadumba sanoo, meillä on moraalinen oikeus, suo-
rastaan velvollisuus, tuhota nämä heikot valtiot. Ja näin ollen
meillä on oikeus odottaa pakolaisilta – vierailtamme –
kohteliaisuutta! Oikeus odottaa heidän saapuvan parhai-
simpiinsa sonnustautuneina ja pölyt pyyhittyinä lakeri-
kengistään nöyrästi ottamaan vastaan, mitä me pohjatto-
massa vieraanvaraisuudessamme suvaitsemme heille antaa.
Oikeus odottaa, vaatia, heidän olevan selvillä tämän maan
kulttuurista ja historiasta. Aivan kuten me kunnioitimme
heidän kultturiaan ja oikeuksiaan antaessamme tukemme
heidän kotimaidensa pommittamisille ja hävittämisille. Eihän
se sovi, että heidän joukossaan on nuoria miehiä viriileimmässä
iässään, tuolla lailla noin vain pakosalla! Ja sitten meidän tulisi
muka ymmärtää, että heidän joukossaan saattaa olla tuon
tukemamme Yhdysvaltojen vahvemman oikeuteen perustuvan
ulkopolitiikan radikalisoimia yksilöitä. Ei, radikalisoituminen
on aivan vierasta koto-Suomemme kulttuurille! Me otamme
tyynesti ja kiitollisuudella vastaan kaiken, mitä meille ylemmältä
taholta suvaitaan antaa. Me emme vähästä pillastu! Meiltä
saa leikata, nipistää, höylätä, kiskoa! Me ymmärrämme, että
”maamme etu” harvoin – jos koskaan – on oman etumme mukaista.
Kunhan vain vastineeksi saamme tehdä pidempiä työpäiviä ja
-uria pienemmällä palkalla. Osallistua pyyteettömästi kilpailu-
kykyloikkaan, joka koituu muiden, meitä parempien, hyväksi.
Toivottavasti presidenttimme puhe teki tämän selväksi! Jos
kansainväliset sopimukset edellyttävät meiltä suuremman pako-
laismäärän vastaanottamista, kuin minkä haluamme huumaanina
eleenä ottaa, on sopimuksia muutettava – sehän on selvä. Miten
meitä voi pitää vastuussa siitä, että nuo pakolaiset ovat ottaneet
pitkät omasta maastaan, joka tuellamme on pommitettu elin-
kelvottomaksi? Me olemme kantaneet kortemme kekoon ”kansain-
välisen yhteisön” puolesta! Suomi pienenä, köyhänä maana ei
pystynyt suoranaisesti osallistumaan Lähi-Idän eri maihin tehtyihin
iskuihin, mutta annoimme moraalisen tukemme hyökkäyksille.
Alexander Stubb kyllä ehdotti suomalaisten hävittäjien osallistu-
mista Libyan tuhoamiseen, mutta kun resurssit eivät riittäneet!
Se moraalikaan ei tietenkään ollut aivan ensiluokkaista, mutta
annoimme, minkä kykenimme. Ei meiltä puuttunut poliittista tahto-
tilaa, resurssimme vain ovat kertakaikkiaan rajalliset. Lähetimme
aina parhaat miehemme – Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja,
Alexander Stubb – viemään uskollisuudenvakuutuksemme
Washingtoniin, jossa heidät kiitollisuudella ja kunniamaininnalla
otettiin vastaan.
Me olemme jalo kansa. Me tiedämme, kuka on todellisessa
hädässä ja tarvitsee apuamme, jota niin armollisesti olemme
valmiit suomaan:
Lähi-Idän valtioita tuhottaessa pommitettiin kaikkia tasapuolisesti –
kuten demokratiaan kuuluu – ikään, sukupuoleen ja yhteiskunnal-
liseen asemaan katsomatta. Nyt meillä on kuitenkin oikeus presi-
denttimme mielestä päättää keiden hätä on todellista!
Mainio mies tämä Niinistö. Jokin aika sitten hän suoritti valtiovierailun
Turkkiin. MIksi juuri Turkkiin? Turkkihan on luisumassa täydelliseksi
sotilasvaltioksi ja diktatuuriksi. Juuri Niinistön vierailun edellä Turkissa
vangittiin useita toimittajia heidän julkaistuaan materiaalia,
joka saattaa Turkin hallinnon toimet kiusalliseen valoon; Turkki on
tehnyt – ja tekee – yhteistyötä Daesh’in (ISIS) kanssa toimittaen
tälle terrosristiliikeelle aseita, kouluttaen ja hoitaen sairaaloissaan
heidän taistelijoitaan, ostaen Daesh’ilta Syyrialta varastettua öljyä.
Turkki on kantanut vastuunsa Daesh’in vastaisessa taistelussa sulkemalla
ilmatilansa, kuten myös EU, Venäjän pitkän matkan pommikoneilta,
jotka lentävät Venäjältä Syyriaan. Turkki käy omaa ”terrorismin-
vastaista” sotaansa – sodaksi sitä kai voi kutsua – kansallista vähemmis-
töään, kurdeja, vastaan. Turkki myös ampui alas venäläisen hävittä-
jän, joka oli Turkin virallisen version mukaan loukannut Turkin ilma-
tilaa 17 sekunnin ajan, jona aikana aina tiukasti kansainvälisistä
sopimuksista kiinnipitävä Turkki oli varoittanut konetta kymmenen
kertaa, kysynyt Yhdysvalloilta luvan laukaista ohjuksen yhdysvalta-
laisvalmisteisesta koneesta ja saanut siihen luvan ja lopuksi ampunut
ohjuksen konetta kohti. Uskomaton suoritus! Ylittää jopa Lee Harvey
Oswaldin suorituksen hänen ampuessaan kolme laukausta muutamassa
sekunnissa eri suunnilta ”murhatessaan” presidentti Kennedyn!
Ei ihme, että Daesh’in ja muiden ”maltillisten” terroristijärjestöjen,
taistelijat hakeutuvat koulutukseen Turkkiin, jonka leireillä koulutetut
sotilaat pystyvät näin loistaviin suorituksiin!
Presidentti Niinistön vierailun yhteydessä järjestetyssä lehdistötilai-
suudessa YLEn toimittaja oli pantu esittämään ”tiukka” kysymys
Turkin presidentti Erdoganille:
”Presidentti Recep Tayyip Erdoğanilta kysyttiin presidenttien tiistain
lehdistötilaisuudessa kommenttia siihen, että jotkut väittävät
presidentin olevan viemässä Turkkia kohti diktatuuria. Turkissa
on myös esitetty väitteitä valtion sekaantumisesta Ankarassa
lauantaina tehtyyn pommi-iskuun, jossa kuoli lähes sata ihmistä.
Suomalaistoimittajien yhdessä sopiman kysymyksen esitti turkin
kielellä Yle Uutisten toimittaja Tom Kankkonen.”
Johon presidentti Erdogan uutisen mukaan vastasi:
”– Diktatuurissa ette voisi kysyä, onko tämä maa diktatuuri.
Tässä maassa ei ole diktaattoria. Jos olisi, ette näkisi näitä loputtomia
herjauksia presidenttiä, pääministeriä ja heidän perheitään kohtaan.”
Tämä oli presidentti Niinistön mukaan hyvä ja tyhjentävä vastaus
toimittajien kysymykseen – vaikka ei antanutkaan vastausta itse kysy-
mykseen! Diktatuurissa ei näet tarvitse vastata kysymykseen, voi
vastata mitä vain. Jos penää vastausta liian sinnikkästi, niin häkki
helähtää, toimittaja katoaa tai saa kuulan kalloonsa! No, Niinistö nyt
kerta kaikkiaan tuntenee jonkinlaista viehtymystä näihin poroshenkoihin
ja erdoganeihin. Ehkä hänellä on ollut traumaattinen lapsuus…
Selvyyden vuoksi mainittakoon, että tuo venäläiskoneen alas-
ampuminen oli onnettomuus, kuten YLE tietää:
http://yle.fi/uutiset/turkki_syyttaa_jalleen_venajaa_ilmatilansa_loukkaamisesta/8637708
”Onnettomuudessa kuoli hävittäjälentäjä ja yksi pelastusmiehistön jäsen.”
Niin, onnettomuudekseen toinen koneen miehistöstä sattui leiju-
maan laskuvarjollaan Syyrian ”maltillisten” kapinallisten hallusa-
pitämälle alueele, jossa nämä ”maltilliset” ampuivat lentäjän
lennosta syyllistyen sotarikokseen. Tapauksesta julkaistussa
videossa ”maltilliset” hyvin hillitysti häpäisevät kuolleen lentä-
jän ruumista. Ja pelastumiehistön surmansa saanut jäsen sattui
onnettomuudekseen olemaan miehistön helikopterin lähellä
”maltillisten” ampuessa siihen amerikkalaisvalmisteisen ohjuksen.
Kyllä oli huonoa onnea!
Vuosi 2016 on jatkanut siitä, mihin edellinen vuosi päättyi. Maail-
malla ei juurikaan toivo paremmasta pilkahtele. Suomea sidotaan
yhä tiiviimmin ”kansainväliseen yhteisöön” ja EU osoittaa selvem-
min todellisen luonteensa Yhdysvaltain vasalliyhteisönä. EU:lla ei
ole omaa EU:n eduille perustuvaa ulkopolitiikkaa, vaan EU toteut-
taa Yhdysvaltojen eduista lähtevää Yhdysvaltojen etuja palvelevaa
Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. Ja YLE jatkaa NATO-propagandan
levitystä. NATOn trollitehtaalla on ”arvoisensa” puitteet. Sen ei
tarvitse toimia jostakin sivukujan rähjäisestä rakennuksesta käsin.
Yksi sinnikkäimmistä YLEn NATO-propagandasotureista on Yrjö
Kokkonen. Hänen propagandansa on usein hienovaraisempaa kuin
YLEn toimittajien yleensä:
Venäjä on asettanut neljä Su-35 hävittäjää (konetyyppiä pidetään
hyvin yleisesti maailman tehokkaimpana lajissaan) jatkuvaan
valmiustilaan lähinnä Turkin toimien varalta. Näin ei saisi mene-
tellä Kokkosen mielestä, vaan toimen takana on jokin toinen,
tyypillisen pirullinen epäluotettavan Venäjän diabolinen aie!
Kokkosella ei tietenkään ole asiasta minkäänlaista näyttöä, mutta
kun tämä ei suinkaan ole ensimmäinen juttu, jossa sellaiseen
Venäjän kohdalla vihjataan, niin täytyyhän siinä vinha perä olla!
Oli miten oli, Kokkosen mukaan Venäjä on ottanut uuden askeleen
Venäjän ja Turkin välisessä vihoittelussa. Venäjän toimi ei siis
ole reaktio Turkin viimeaikaisiin toimiin, vaan on siis uusi askel…
Nyt meidän on hyvä muistaa kuinka monta turkkilaista Syyrian
ilmatilaa loukannutta konetta Venäjä on ampunut alas ja kuinka
monta Syyrian ilmatilassa luvalla lentänyttä Venäläistä konetta
Turkki on ampunut alas.
Täällä kotimaassa hallitus jatkaa hapuiluaan. Mistään ei tule mitään.
Kilpailukykyloikka ei ota lähteäkseen oikeaan suuntaan, takapakkia
mennään. Hallitus toteuttaa IMF:n käypähoitosuosituksia, joiden
mukainen hoito on vienyt ja vie valtioita vararikkoon. Ensimmäistä-
kään valtiota ei IMF:n konstein ole pelastettu vararikolta. Mutta
hallitus jaksaa sinikkästi yrittää: korotetaan hintoja ja veroja, leikataan
koulutuksesta ja terveydenhoidosta jne. Yritetään maksattaa
kilpailukykyloikka vähäosaisilla. Jostain syystä se vain ei ota onnis-
tuakseen. Homma on kuin hölmöläisen täkinjatkaminen: leikataan
jalkopäästä ja siirretään pala pääpuoleen. Siitäkös se täkki pitenee!
Sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti siirtohintojen liki 30:n prosentin
korotuksista. Fortum muuten myi sähköverkkonsa Carunalle huonon
tuottavuuden vuoksi – niin meille kerrottiin. Todellinen syy lienee
se, että yksityinen yhtiö voi vapaammin (ainakin yrittää) korottaa
välttämättömyyshyödykkeen hintaa. KEVA, siis kunnalinen eläkeyhtiö,
omistaa osan Carunasta. KEVA myös maksaa minunkin eläkkeeni.
Homma pyörii kuin vanhoina hyvinä aikoina ikään; tehtaan työläiset
kantavat vaivalla ansaitun palkkansa tehtaan omistamaan puotiin.
Ja puodissa työläisen palkka on hieman arvottomampi kuin muualla.
Ts. ainakin KEVAn maksamien eläkkeiden reaaliarvo putoaa heti
rahan kiertäessä käsieni kautta, mutta rahan arvo eläkkeen maksu-
välineenä pysyy samana. Kuka tässä hyötyy?
KEVAssa ollaan älytty se, että välttämättömien perushyödykkeiden
tuotantoon kannattaa sijoittaa – toisin kuin Suomen valtiolla, joka
myi Suomen kansallisomaisuuden 90-luvulla. Valtio myi varastettua
tavaraa, sillä ei ollut ainakaan moraalista oikeutta myydä sukupolvien
työnteolla kartutettua kansallisvarallisuutta.
Hannu Koski
avoimetkirjeet.com
avoimet kirjeet 