Rouva tasavallan presidentti
Mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään? Huolimatta Teidän ja
Suomen hallituksen tinkimättömistä ponnisteluista Irakin ”kriisin”
rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi sota Irakissa alkaa
lähipäivinä! Suomen hallituksen kanta Irakin ”kriisiin” on ollut alusta
asti selvä, kuten eduskunnassa pitämässänne puheessa totesitte:
”Irakin riisuminen joukkotuhoaseista voi edellyttää sotatoimia, mutta
Suomi ei osallistu tällaiseen voimankäyttöön.”
Olette osaltanne, Te ja hallitus, ollut auttamassa USA:ta pääsemään
päämääräänsä: sotaan Irakissa. Ei kai missään vaiheessa ollut
kenellekään epäselvää, mikä USA:n tarkoitus on ollut. Asian käsittely
YK:ssa on ollut USA:lle sisäpoliittisesti merkittävää ja, mikä tärkeintä,
antanut USA:lle aikaa siirtää joukkojaan jonkinlaisen diplomaattisen
savuverhon suojassa Irakin tuntumaan. Olisi tietysti ollut USA:n kannalta
mukavampi, jos YK:n turvallisuusneuvosto olisi hyväksynyt sodan,
mutta kun ei – sen pahempi YK:lle, kuten Mr. Powell eilisessä puheessaan
sanoi. YK:n ”epäonnistumisesta” ei sentään voi Teitä syyttää, Tehän
teitte kaikkenne saadaksenne YK:n hyväksymään sodan ja siten
säilyttämään arvovaltansa. Mutta kun ne fransmannit!
Seuratessanne TV:sta Irakissa käytävää sotaa voitte ajatella: ”Sellaista
se on maailmanpolitiikka! If you can’t beat them, join them!”
Hannu Koski
Pusula
P.S. Työtoverini Hakala, joka joskus takavuosina, ollessanne vielä
kansanedustajaehdokas, antoi teille kyydin eräällä työmaalla pitämästänne
puhetilaisuudesta rautatieasemalle, tuntee nyt syvää syyllisyyttä,
maailmantuskaa. Kaaosteorian mukaanhan saattaisi olla, että jos hän
ei olisi kuskannut teitä Saabillaan ette ehkä nyt olisi Suomen presidentti,
jolloin Suomen kanta Irakin sotaan olisi ollut ainoa oikea: tuomitseva.
avoimet kirjeet 