Rouva Tasavallan presidentti
Olen kovin pettynyt esiintymiseenne suhteessa USA:n suunnittelemaan
sotilaalliseen iskuun, sotaan, Irakia vastaan. Viimeksi pari viikkoa sitten,
Ranskan vierailullanne, vastasitte tv-toimittajan kysymykseen Irakin tilan-
teesta tähän tapaan: ”Aikaa on vielä (rauhanomaiselle ratkaisulle), mutta ei
kovin paljon.” Mikä mielipide se on?! Sanoitte vain sen, minkä kaikki
tietävät.
Tiedotusvälineiden annin kautta olen saanut käsityksen, että ette vastusta
USA:n suunnittelemaa ”iskua” – haluatte vain kaiken käyvän säädetyssä
järjestyksessä. Laittomalle sodalle pitää saada laillinen oikeutus. Jos YK:n
turvallisuusneuvosto antaa sodalle siunauksensa, niin kaikki on hyvin;
kansainvälisen yhteisön toimintaedellytykset on turvattu. Konsensus ennen
kaikkea – Irakista viis!
En ymmärrä kuinka voitte valtionpäämiehenä lähteä mukaan tähän USA:n
masinoimaan vedätykseen! USA:n, joka on sanoutunut irti kansainvälisestä
rikostuomioistuimesta! USA:n, jonka yksi tärkeimmistä vientiartikkeleista
viime vuosikymmeninä on ollut sota. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtänee,
että tässä tilanteessa Irak ei ole uhka maailmanrauhalle, USA on!
Asetarkastajat eivät ole löytäneet Irakista joukkotuhoaseita, Irak ei uhkaa
USA:ta. Puhutte rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuudesta, kun teidän tulisi
puhua sotilaallisen ratkaisun mahdottomuudesta ja järjettömyydestä,
suorastaan hulluudesta. Mistä tässä kaikessa oikein on kysymys? Mr. Bush apureineen
väittää iskua Irakiin osaksi heidän ”terrorismin vastaista sotaansa”. Miksi
Irakiin?
Kuten on käynyt ilmi, USA:lla ei ole todisteita joukkotuhoaseista Irakissa
eikä myöskään näyttöä siitä, että Irak toimisi yhteistyössä al-Qaeda- järjestön
kanssa. Ainoa yhteys Irakin ja al-Qaedan välillä näyttää olevan se, että Abu Mousab
al-Zarqawin jalka amputoitiin Bagdadilaisessa sairaalassa. Al-Zarqawi on jordanialainen.
Kahta lukuunottamatta syyskuun 11:n päivän iskuun osallistuneet terroristit olivat
saudeja. (Miksi muuten ei kukaan mainitun iskun jälkeen kysynyt miksi kohteena oli
juuri USA!?) USA yrittää esittää asiansa myös siltä, yleisinhimilliseltä kannalta,
että Saddam Husseinin hallinnon murskaaminen toisi vapauden Irakin kansalle.
Saattaa olla, en ole käynyt Irakissa, mutta Irakin hallinnon vaihtaminen on Irakin
sisäinen asia. Saddam Hussein on yhtä lailla kulttuurinsa tuote kuin George W. Bush
on amerikkalaisen väkivallan perinteen jatkaja. Irakin kulttuuria ei voi muuttaa
pommein, ei edes sillä puolentoista vuoden miehityksellä, jota amerikkaliset
suunnittelevat ”voitokkaan” sodan jälkeen. (Kuinka kauan on kestänyt suomalaisen
kulttuurin amerikkalaistaminen? Vuosikymmeniä, ja vieläkin, luojan kiitos, suomalaisuus
itsepintaisesti sinnittelee hengissä.)
Sodalla Irakissa olisi arvaamattomat seuraukset, se tuskin toisi vakautta
alueelle. Tässä mielettömässä ja vaarallisessa tilanteessa odotan presidentiltämme
selkeätä USA:n sotahankkeen yksiselitteisesti tuomitsevaa kantaa. Vai
onko niin, että presidentin valtaoikeuksien kaventamisen yhteydessä vietiin
myös presidentin oikeus omaan mielipiteeseen? Ehkä presidenttiys vaatii
joskus hieman suurempaa siviilirohkeutta kuin lippiksen pitäminen julkisella
paikalla.
Terveisin
Hannu Koski
Pusula
avoimet kirjeet 