Tohtori Jarna Petman
YLEn nettiuutisten
jutussa sanomaksesi on esitetty:
”– Se, että Venäjä on ottanut Krimin haltuunsa, on selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaista.
Kaikilla kansainvälisen yhteisön valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta Krimiä Venäjän osaksi. ”
Lausuntosi, jos edellä oleva on todella sanomaasi,
toistaa sitä Ukrainan kriisiin liittyvää NATO/USA/EUn
perusväittämää, jolla perustellaan mm. Venäjään
kohdistettuja talouspakotteita – puhumattakaan
NATOn sotilaallisen valmiuden nostamisesta Venä-
jän NATOon kuuluvissa naapurivaltioissa yms.
Olet ensimmäinen tutkijankammiostasi ulos tullut
asiantuntijana pidettävä, joka yhtyy tähän monen
poliitikon, ”tutkijan” ja toimittajan esittämään väit-
teeseen siitä, että Krimin itsenäistyminen ja liittymi-
nen osaksi Venäjän federatiota oli kansainvälisen
oikeuden vastaista. Olen tämän väitteen esittäjiltä,
huonosti asiaa tuntevana, pyytänyt perusteluita väit-
teelle. En ole niitä saanut.
Sinä esität YLEn jutun mukaan jonkinlaisia perusteluita:
”Petman ei pidä Venäjän Krimistä esittämiä perusteluja kestävinä. Hän toteaa Venäjän tukeutuneen asiassa kolmeen doktriiniin.
– Venäläiset ovat yhtäältä kokeneet, että kyseessä on nimenomaan Krimillä olevien venäläisten suojelu. Näin ollen se on itsepuolustusta.
– Tämä on doktriini, joka joskus hyväksytään, joskus ei. Tällä kertaa faktat eivät tue tätä. Venäläisten ei voida osoittaa olleen sellaisen uhan alaisia, joita Venäjä väitti toteutetun heitä kohtaan.”
Toinen Venäjän esittämä perustelu on hänen mukaansa se, että kyseessä olisi ollut kutsusta tapahtunut interventio.
– Tässä todisteena esitettiin vallasta syöstyn presidentin (Viktor) Janukovytšin esittämä kutsu, mutta kuten on todettu, hänet oli syösty vallasta eikä hän ollut enää tehokasta valtaa käyttävä taho.
Kolmas argumentti on, että toimilla tuettiin Krimin itsemääräämisoikeutta, Petman kertoo.
– Krimillä totisesti on itsemääräämisoikeus, mutta itsemääräämisoikeutta ei voi toteuttaa aseella uhaten.”
En tiedä oletko ollut itse paikan päällä seuraamassa
tapahtumia vai mistä ilmeinen varmuutesi tapahtumien
kulun ja psykologisten vaikutusten (uhkan kokeminen)
suhteen johtuu.
Itse olen joutunut muodostamaan käsitykseni pelkäs-
tään tiedotusvälineiden välittämien tietojen pohjalta.
Kaksi ensimmäistä argumenttiasi sivuuttavat täysin
Krimin väestön; et mainitse Krimillä järjestettyä kansan-
äänestystä etkä äänestystä seurannutta itsenäisyysjulis-
tusta. Kolmas argumenttisi antaa ymmärtää, että Krimillä
totisesti saattaa olla krimiläisiä. Mainitset siinä myös
aseellisen uhan. Kuten sanoin, asioita huonosti tuntevana
minulla on ollut se käsitys, että krimiläisten kokema aseel-
linen uhka tuli Ukrainassa laittomasti vallan anastaneen
ja presidentti Janukovytsin syrjäyttäneen hallinnon, ei
Venäjän, taholta.
Kuten varmasti tiedät, Krimillä on Venäjän laivastotukikohta
Sevastopolissa. Tukikohdassa sai, ennen Krimin liittymistä
Venäjän federatioon, olla enintään 25000 venäläistä soti-
lasta. Tiedotusvälineistä saamieni tietojen mukaan tukikoh-
dassa oli normaalisti n. 16000 venäläistä sotilasta. Ilmeisesti
juuri näitä sotilaita käytettiin Krimin kansanäänestyksen edellä
ja sen aikana turvaamaan äänestysrauha ja ylipäätään rauha
Krimillä. Krimin väitetyssä ”miehityksessä” ei tietojeni mukaan
kuollut kuin kaksi sotilasta, yksi ukrainalainen ja yksi venäläinen,
molemmat saman ukrainalaisen tarkka-ampujan luodeista. Ja
toteutetun kansanäänestyksen tulos oli melko yksiselitteinen.
Paikalla olleet kansainväliset vaalitarkkailijat eivät myöskään
olleet havainneet merkkejä väärinkäytöksistä. Joten ”itsemää-
räämisoikeuden toteuttaminen aseella uhaten” tuntuu väit-
teenä lähinnä poliittiselta.
”Itä-Ukrainassa molemmat osapuolet ovat syyllistyneet kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petman arvioi. Hän toteaa, että Itä-Ukrainassa sekä separatistit että Ukrainan joukot ovat pommittaneet ja surmanneet siviilejä.
– Tämä on kansainvälisen oikeuden vastaista. Se, että siviilejä tieten tahtoen, että heihin kohdistetaan iskuja, Petman sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina.
Petmanin mukaan kukaan ei Itä-Ukrainassa voi sanoa olevansa syytön. Hän katsoo, että ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen oikeuden rikkomukset on saatettava aikanaan oikeuden eteen.”
YLEn jutussa otat kantaa myös Ukrainan sisällissodassa tapah-
tuneisiin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, sotarikoksiin.
Lienee kiistatonta, että sotarikoksia on tapahtunut todennä-
köisesti molempien – tai kaikkien – osapuolten syyllistyessä
niihin. Ukrainan sisällisodassahan voidaan katsoa olevan
useampi osapuoli; Donetskin ja Luganskin alueen itsepuo-
lustusjoukot (”separatistit”), Ukrainan vakinaisen armeijan
joukot ja erinäiset äärioikeistolaiset oligarkkien (mm. Kolo-
moyskyn) rahoittamat joukkiot.
Ukrainan sisällissodassa tehtyjen sotarikosten vakavuutta ei
tietenkään vähennä se, että USA:n jatkuviin sotarikoksiin ja
ihmisoikeusloukkauksiin ei ”kansainvälinen yhteisö” ota
mitään kantaa, kääntää vain yhteisöllisen katseensa häve-
liäästi muualle. En siis mitenkään halua väheksyä Ukrainassa
suoritettujen sotarikosten vakavuutta, ei suinkaan, mutta
minusta käsitteet oikeus ja tasapuolisuus kuuluvat, tai niiden
tulisi kuulua, yhteen. Muuten helposti johdutaan tarkoituksen-
mukaisuuden kiemuraiselle polulle – joka ei suinkaan johda
tasapuolisuuteen – ja oikeuteen.
Missä muuten tämän ”kansainvälisen yhteisön”, johon vetoat
YLEn jutussa, päämaja sijaitsee? En ole onnistunut sellaista
mistään löytämään. Lieneekö se samassa osoitteessa kuin
”markkinavoimien” päämaja – jota en sitäkään ole löytänyt.
Pyydänkin nyt sinulta, koska lukemani perusteella voin pitää
sinua kansainvälisen oikeuden asiantuntijana, selkeitä perus-
teluita väitteellesi siitä, että Krimin liittyminen Venäjän fede-
ratioon oli kansainvälisen lain vastaista.
”Tämä on doktriini, joka joskus hyväksytään, joskus ei. Tällä
kertaa faktat eivät tue tätä”, sanot.
Toisin sanoen harva asia kansainvälisen oikeuden mukaan on
”clear cut”, täysin selvä. Joskus näin, toisinaan taas ei.
Mitkä ovat esim. ne faktat, jotka mielestäsi eivät tue väittä-
määsi Venäjän kantaa? Entä muut seikat, joiden nojalla pi-
dät Venäjän esittämiä perusteluja kestämättöminä? Ja mitä
kansainvälisen oikeuden kohtaa vastaan on rikottu?
Hannu Koski
avoimetkirjeet.com
avoimet kirjeet 