Herra pääministeri
Käytit järeätä keinoa taivutellaksesi kansan
myöntyväiseksi maksumieheksi maamme
talouden ongelmille; pidit mediapuheen.
Muutama pikainen huomio puheestasi:
Puutuit esipuheessasi pakolaiskysymykseen:
”Kansainvälinen yhteisö on ollut aivan liian
heikko puuttumaan pakolaistulvan syihin saati
tilkitsemään salakuljetusta.”
Miten tämä lause olisi ymmärrettävä? ”Kansain-
välinen” yhteisö – joka selkokielellä tarkoittaa ns.
länsimaita – on ollut täysin haluton puuttumaan
pakolaistulvan syihin. ”Kansainvälinen yhteisö” on
itse asiassa aiheuttanut pakolaistulvan vastuutto-
malla Lähi-Idän politiikallaan. Valitettavasti myös
Suomi on ollut mukana tukemassa tällaista poli-
tiikkaa.
Miten sitten voitaisiin ”tilkitä salakujetusta”? Tukki-
malla rajat ja estämällä pakolaisia hakeutumasta
turvaan ”kansainvälisen yhteisön” sotatoimilta ja
pois näiden sotatoimien aiheuttaman kurjuuden
ja kelvottomien elinolojen keskeltä? Näinkö ”Suomi
kantaa kansainvälisen vastuun pakolaistulvasta ja
hallitus on jatkuvassa toimintavalmiudessa ja aktii-
vinen myös EU-tasolla”?
Suomi on nimenomaan EU-tasolla ollut aktiivisesti
aiheuttamassa tätä pakolaistulvaa. Ensimmäisiä aske-
leita pakolaiskysymyksen ratkaisuksi olisi myöntää
tosiasiat ja pakolaistulvan todelliset syyt. Lähi-Idän
tilanne ei korjaannu niin kauan kuin ”kansainväli-
nen yhteisö” (mm. EU) ei myönnä oman politiikkan-
sa virheellisyyttä.
Sitten talouteen.
”Panostamme kärkihankkeisiin, koska muutos tarvitsee myös investointeja.”
Siis mitäh? Luin jostakin listan näistä ”kärkihankkeista”.
Samaa iänikuista löpinää, josta ei ennenkään ole ollut
apua. Asuntotuotannon lisääminen oli muistaakseni
listassa ainoa oikeansuuntainen toimenpide. Mm.perus-
opetuksen digitalisointihanke on täysin käsittämätön:
”Peruskoulun uudistamisella vauhditetaan uutta oppimista
ja liikkuvaa elämäntapaa. Peruskoulun uuden pedagogiikan,
uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation
tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa peda-
gogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi
elämän.”
Nykyaikana niin yleistä tyhjää, joidenkin korvissa ylevästi
helisevää jonninjoutavaa höpinää! Selkokielellä esim.
liikkuvaa elämäntapaa vauhditetaan lakkauttamalla kylä-
kouluja (mikäli niitä vielä on) ja pienempiä kouluyksi-
köitä, kuten pieniä lukioita. Suuret yksiköt käsittämät-
tömine nimineen ovat niin komeita! Uudet oppimis-
ympäristöt ovat sisäilmaongelmaisia koulurakennuksia.
Digitalisointi tarkoittaa esim. kaunokirjoituksen pois-
tamista opetusohjelmasta, liitutaulujen korvaamista
”smart boardeilla”, vihkojen korvaamista tehtäväkir-
joilla, kirjojen korvaamista läppäreillä ja digitaalisilla
lukulaitteilla. Mikä näistä toimenpiteistä parantaa oppi-
mistuloksia ja opetuksen sisältöä? Paljonko tämä parin
vuoden välein päivitettävä digitalisointi maksaa?
”Meidän on tärkeä ymmärtää, että ongelmiin joutuneissa
kriisimaissa kuten Irlannissa ja Portugalissa on tehty paljon
rankempia päätöksiä kuin me nyt Suomessa esitämme. ”
Aivan. Ja näissä maissa ovat lähteneet nousuun poismuutto
ja työttömyys – ei talous. Tämäkö on oiva malli Suomelle?
”Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat
Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.”
Kuten hyvin tiedät, on suomalaisia yrityksiä myyty ulko-
maiseen omistukseen ja näiden kauppojen tuloksena
työpaikat ovat jonkin ajan kuluttua liukuneet pois Suo-
mesta. Miten mikään ehdottamanne toimenpide voisi
muutta tätä tilannetta?
”Suomi on ollut vastaavassa tilanteessa aikaisemminkin.
Sotien jälkeen Suomi teollistui ja nousi köyhyydestä ennen-
näkemättömällä ahkeruudella, sitkeydellä ja yhteen hiileen
puhaltamisella. Tämän takasi ennen muuta halu mennä
eteenpäin.
Suomi uskalsi tehdä rohkeita ratkaisuja. Näin on toimittava
myös tänään ja lähivuosina.”
Suomi ei ole ollut vastaavassa tilanteessa koskaan
aiemmin. Tehdessään noita ”rohkeita ratkaisuja” Suomi oli
itsenäinen ja toisaalta pakon edessä; sotakorvaukset oli
maksettava. Maassa oli pystyvä ja laajakatseinen johto. Ja
siitä huolimatta tuolle aikakaudelle mahtuu yleislakko sekä
useita pitkäaikaisia alakohtaisia lakkoja. Se yhteen hiileen
puhaltamisesta.
Suhteet Neuvostoliittoon olivat kunnossa ja bilateraalinen
kauppa oli erittäin suotuisaa Suomelle. Nykyinen valtion-
johto on tehnyt kaikkensa pilatakseen suhteet Venäjään,
joka jostakin kummalisesta syystä aina jaksaa sinnitellä
rajanaapurinamme ymmärtämättä siirtyä etäämmälle.
”Myös työtä tekevien on kannettava oma panoksensa
työttömien hyväksi. Monet ovat esittäneet sisäisen deval-
vaation keinoa. Sen olisivat maksaneet kaikki suomalaiset,
kun arvonlisäveroa olisi jouduttu korottamaan usealla pro-
senttiyksiköllä. Arvonlisävero on tasavero ja se rokottaisi
ihmisten taloutta salakavalasti. ”
Siis mitäh? Kyllä nyt ovat käsitteet mennet sinulta sekaisin!
Juuri sisäistä devalvaatiotahan hallitus nyt yrittää runnoa
läpi! Ulkoinen devalvaatio kun on mahdottomuus, niinkauan
kuin Suomi pysyy euroalueessa. Sisäisen devalvaation mak-
sumiehiksi joutuvat nimenomaan työntekijät, ulkoisen deval-
vaation seuraukset jakautuisivat tasaisemmin koko kansalle.
Ja entäs arvonlisävero sitten? Suomessa on viisi prosentti-
yksikköä korkeampi arvonlisävero kuin esim. Saksassa;
24% vastaan 19%. Arvonlisäverojen erotus on juuri se viisi
prosenttia, jonka suuruista työvoimakustannusten laskua
haette. Siinä asiassa olet oikeassa, että arvonlisävero on
tasavero ja ”rokottaa ihmisten taloutta salakavalasti.”
Verotuksen painopisteen siirtämistä arvonlisäveroon ovat
monet edelliset hallitukset ajaneet. Tämän tuloksena vähim-
min ansaitsevien kokonaisverotus on noussut rajusti; käteen
on jäänyt vähemmän rahaa kultaisen lehmän – kulutuksen –
ruokkimiseen. Ja työttömyys on lisääntynyt. Suomalaisilla
pienyrityksillä ei ole mahdollisuutta kilpailla ulkomaisten
kanssa tasavertaisesti näin internetaikana.
”Minulta on niin ikään kysytty, miten viennin kilpailukykyä
parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan tai poliisin
sunnuntaikorvauksia.
Myönnän, että valvoin tämän kysymyksen äärellä ennen
päätöksen tekemistä. Sunnuntaikorvauksen pienentäminen
vähentää merkittävästi julkisen puolen kuluja ja mahdollistaa
osaltaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen.”
Mutta et kuitenkaan vastaa itse kysymykseen: ” Miten viennin
kilpailukykyä parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan
tai poliisin sunnuntaikorvauksia.” Vastaus on: ei mitenkään.
Sen sijaan sunnuntaikorvausten leikkaaminen saattaa johtaa
siihen, ettei sunnuntaityöhön halukkaita tahdo löytyä. Työ-
aikalaki on säädetty takamaan työntekijöille yleiset ihmis-
oikeudet. Näistä oikeuksista luopujia lienee vaikeata löy-
tää.
Kysymys on vain siitä, että kun palkkojen alentamisen tielle
lähdetään, on tietysti saatava kaikki ammattikunnat mukaan.
Jaetaan kurjuutta tasapuolisesti.
”Sunnuntaikorvauksen vaihtoehtona olisi esimerkiksi pidentää
kaikkien päivittäistä työaikaa vajaalla kolmella minuutilla tai
leikata pientä osaa lomarahoista. ”
Jaa että mitenkä? Väität siis, että pidentämällä kaikkien työ-
aikaa vajaalla kolmella minuutilla, esim. 2 min. 45 s., työn
tuottavuus kohoaisia merkittävästi? Oletko koskaan ollut
töissä? Jos ihmiset olisivat robotteja, tällaisilla nokkelilla
laskutoimituksilla saattaisi olla jotakin relevanssia, mutta
ihmiset ovat ihmisiä, valitettavasti. Ehkäpä suunnittelemanne
koulutuksen digitalisointi poistaa tämän valitettavan epäkoh-
dan.
”Entä onko hallituksella mandaatti, valtakirja uudistaa Suomea?
Äänestäjien valtakirja meillä on. Odota, katsele ja ota velkaa –
asenne ei enää toimi. Nyt pitää oikeasti tehdä muutos eikä
miettiä tyylipisteitä. ”
Tarkkaan ottaen äänestäjien valtakirja ei ole teillä, äänestä-
jien mandaatti on eduskunnalla. Eduskunta säätää Suomessa
lait – ainakin perustuslain mukaan.
____________________________
Suomen perustuslaki 3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
________________________________
Siis hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta,
eikä päinvastoin. Julkisuudessa olleiden tietojen perus-
teella näyttää siltä, että hallitus edellyttää eduskunnan
ansaitsevan hallituksen luottamuksen äänestämällä
(perustuslain vastaisesti) hallituspuolueiden johdon
sanelun mukaisesti.
Ainoa ratkaisu tähän tilanteeseen on Suomen ero
euroalueesta ja EU:sta. Suomi liitettiin euroalueeseen
perustuslain vastaisesti silloisen hallituksen toimesta.
Suomi on nettomaksaja EU:ssa, maksamme erilaisia
jäsenmaksuja ym. enemmän, kuin EU:n tukia saamme.
EU:n (Washingtonin) sanelemat venäjänvastaiset
talouspakotteet tulevat Suomelle erittäin kalliiksi niin
taloudellisesti kuin henkisesti. Kerran petettyä luotta-
musta on vaikea voittaa takaisin.
” Suomi on taitekohdassa. Hallitusohjelman vision mukaan
”julkinen valta tekee yhdessä suomalaisten kanssa vaikeitakin
ratkaisuja tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Avoin ja
positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan
tekee Suomesta ainutlaatuisen, hyvän maan”.
Että näin. Kosketelkaa itseänne, pyrkikää yhteyteen sisäisen
pikkupoikanne/-tyttönne kanssa. Olkaa positiivisia leipäjonossa ja
työttömyyskortistossa, asunnottomina… Ei kapitalismi
tähän kaadu!
”Hallitus istuu ja hallitus kommentoi…”
”Näin se käypi Suomen työ kunnes lyö puhemiehen nuija, kop!”
Hannu Koski
avoimetkirjeet.com
avoimet kirjeet 