Yes, nurinaa, sanoi rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio 26.3.2021

Yes, nurinaa, sanoi Kimmo Nuotio

https://yle.fi/uutiset/3-11857176




Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio


YLEn uutisten mukaan katsot nyt valmistuneen lakiesityksen kansalaisten liikkumis- ym. rajoituksista olevan jollakin tavalla verrattavissa turvavyöpakon säätämiseen. Sinun mukaasi suomalaiset ”nurisivat” myös turvavyöpakosta, mutta ”käytös muuttui kutakuinkin yhdessä yössä”.
Lausumallasi osoitat suurta historiattomuutta – ja siitähän emme
Sanna Marinin kanssa pidä!
Lisäksi perustuslaillisten perusoikeuksien rajoittamisen vastustamisen
pitäminen ”nurinana” on erittäin alentuvaa.

Mutta älkäämme nyt sotkeutuko perustuslaillisiin kysymyksiin.
Tahdon vain sivistää sinua – professori kun olet – turvavyöpakon historian suhteen.

Kansa ei suinkaan hyväksynyt turvavyöpakkoa ”yhdessä yössä” eikä
lakia säädetty yhden yön tai viikon valmistelun jälkeen.
Muistaakseni käytin turvavyötä ensimmäisen  kerran 50-luvun lopulla.
Silloin ei turvavöitä ollut ainakaan kovin monessa autossa tehdasasennuksena –
jos yhdessäkään. Tuo ensimmäinen käyttämäni turvavyö oli kolmi-
pistevyö, joka lukittiin työntämällä sokka vyön soljessa olevan
metallitapin läpi, sokassa oli puinen nuppi. Vöissä ei ollut automaatti-
kiristystä, vaan ne piti säätää sopivan pituisiksi säätösoljilla.

Kuusikymmenluvun puolivälissä autoissa alkoi olla vakiovarusteena
turvavyöt ainakin etupenkeillä. Silloinkaan ne eivät vielä olleet automaattisesti
säätyviä. 70-luvulla alkoivat automaattisesti säätyvät rullavyöt yleistyä ja
turvavyöt tulivat vakiovarusteiksi myös takapenkille.

Turvavöiden käyttö säädettin pakolliseksi edessä vuonna 1975, mutta niiden
käyttämättä jättäminen sanktioitiin vasta 1983. Käytännössä tämä merkitsi
sitä, että  Suomeen tuotavissa autoissa oli vuodesta 1975 turvavyöpakko
(etuistuimilla), mutta turvavöiden käyttöpakkoa ei ollut.

Vuonna 1981 turvavyöt tulivat pakollisiksi myös uusien autojen takaistuimella.
Vuoden 1987 loppupuolella turvavöiden käyttö säädettiin pakolliseksi
myös takaistuimella.
Ensimmäisten jälkiasennettujen turvavöiden ilmestymisestä turvavyön
käyttöpakkoon kesti siis kolmekymmentä vuotta. Hyvin pitkä yö, sanoisin.

Turvavöiden käyttöä ei mitenkään voi verrata näihin Covid-19-rajoituksiin.
Turvavöiden käytön hyödyistä oli kiistatonta näyttöä sekä liikennetilanteista
että törmäyskokeista. Turvavyöt ovat mekaaninen turvalaite. Ei niitä
voi verrata hallituksen olettamuksiin ja arvailuihin Covid-19 epidemian
leviämisen rajoittamisesta. Näiden nyt kaavailluiden rajoitusten hyödyistä
ei ole kiistatonta näyttöä, haitoista sen sijaan on.

”Nuotion mukaan eduskunnalle eilen annettu esitys on luonteeltaan hyvin
suomalainen: laissa lähdetään siitä, että kansalaisilla on tervettä järkeä käsittää,
että lakiesityksen pohjalla on hyvä syy, yleisvaarallinen tartuntatauti.”

Aivan. Uskon suomalaisten hyvin käsittävän lakiesityksen pohjalla olevan
tartuntatauti, mutta sekä taudin vaarallisuudesta että erityisesti näiden rajoitusten
hyödyistä sallinet kansalaisille oikeuden olla suomalaisesti eri mieltä kanssasi.


Tässä voisi palauttaa mieliin tuomarin ohjeen 1500-luvulta:

”Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä.Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”



Nurinaa on ja pitää olla. Vain sen tähden laeista saadaan silloin tällöin kelvollisia.


 



Hannu Koski

avoimetkirjeet.com

Jätä kommentti